keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Lennä laulu sinne missä siintää Satumaa

Hääpäivitys saa vielä odottaa, sillä tulin siihen tulokseen, että kirjoittaminen ja kuvien lataaminen (niin h i d a s t a) tuskin onnistuu vielä kokonaisuudessaan viikonloppuun mennessä. Kirjoitetaanpa  sitten toisesta aiheesta, joka on ollut täällä(kin) viime aikoina lehdissä. Juttuja voi lukea vaikkapa täältä, täältä ja täältä.

Lopullinen kimmoke tähän kirjoitukseen lähti illasta, johon kuuluu olennaisena osana Unto Monosen ikivihreä tango nimeltä Satumaa.

Viime perjantaina ystävieni bändi, The Immigrants, esiintyi paikallisessa The Base Camp -nimisessä baarissa. The Immigrants koostuu kolmesta valtavan taitavasta maahanmuuttajasta: suomalaisesta Hennistä (viulu), britti Hannahista (klarinetti) ja italialisesta Giacomosta (haitari). Musiikki vaihtelee suomalaisista ja argentiinalaisista tangoista juutalaiseen klezmeriin, crooners-klassikoihin ja elokuvamusiikkiin. Olen Hennin luona kuunnellut kokoonpanon treenejä, ja välillä lurauttanut solistina tangon tai kaksi sekaan.

Viime perjantaina seikkailin häiden jälkeen keikalle ja sovimme, että setin loppuun sopii hieman koti-ikäväisen vetää Satumaa kahdella kielellä. Ensi-ilta Nepalissa tälle laulajalle! Hengissä selvittiin, vaikka jännitys oli katossa kun Base Campin seinät venyivät ja paukkuivat ihmistungoksesta. Seuraava keikka odottaa perjantaina.

Sitä tulevaa perjantaita varten treenaillessani etsin hieman modernimpaa versiota kyseisestä kipaleesta YouTubesta. En ole aiemmin törmännyt tähän Paula Vesalan ja Jori Sjörosin versioon Satumaasta, mutta se lienee nyt poltettu sarveiskalvoilleni. En muista milloin olen voinut fyysisesti näin huonosti musiikkivideon takia. Aihe on raju ja tärkeä, ja todella suosittelen, että katsotte videon loppuun saakka. 



Katsoithan? Hyvä.

Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa 
missä onnen kaukorantaan laine liplattaa
missä kukat kauneimmat luo aina loistettaan
siellä huolet huomisen voi jäädä unholaan

Mitä tarkoitetaan ihmiskaupalla? Ihmiskaupassa naisia, lapsia ja miehiä painostetaan, ryöstetään ja houkutellaan perusteettomin lupauksin työhön, yleensä varakkaisiin länsimaihin. YK arvioi ihmiskaupan ja ihmisten salakuljetuksen olevan maailman kolmanneksi tuottoisin rahan ansaitsemiskeino laittoman ase- ja huumekaupan jälkeen. Erinäisten arvioiden mukaan se tuottaa järjestäytyneelle rikollisuudelle yli seitsemän miljardia euroa vuodessa. Arviot vaihtelevat valtavasti, sillä kysymys on hämärän suojassa tehtävästä toiminnasta. Esimerkiksi Itävallan arvion mukaan ihmiskaupan arvo pelkästään Euroopassa on viisi miljardia euroa vuodessa, mikä on enemmän kuin huumekaupan arvo alueella. Valtaosa, noin 80 prosenttia, ihmiskaupasta tähtää naisten ja tyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön prostituutiossa. Noin puolet uhreista on lapsia. 

Ihmiskauppa voidaan rinnastaa orjuuteen. Vaikka orjuus on kielletty kaikkialla maailmassa, on arvioitu, että orjia on tällä ympäri maailmaa noin 27 miljoonaa. Rajat ylittävän ihmiskaupan uhriksi joutuu Yhdistyneiden Kansakuntien arvion mukaan joutuu vuosittain 800 000 - 900 000 ihmistä. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n varsin varovaisen arvion mukaan maailmassa on noin 2,4 miljoonaa orjamaisissa olosuhteissa työskenteleviä henkilöä, heistä suurin osa naisia ja tyttöjä. 

Suomenkin vuonna 2006 ratifioiman kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen YK:n yleissopimuksen (UNTOC) lisäpöytäkirja määrittelee ihmiskaupan seuraavasti:
  1. hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla.
  2. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö, orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen ihmiskaupan uhrin suostumuksella edellä tarkoitettuun hyväksikäyttöön ei ole merkitystä, jos sen saamiseksi on käytetty jotakin edellä mainituista keinoista
  3. alle 18-vuotiaan (eli lapsen) värväys, kuljetus, siirtäminen, kätkeminen tai vastaanottaminen hyväksikäyttötarkoituksessa katsotaan "ihmiskaupaksi" myös silloin, kun siihen ei liity mitään edellä mainutuista keinoista
Ihmiskauppa loukkaa perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia kuten oikeutta vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen, mutta varsin usein se loukkaa myös useita muita kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa vahvistettuja oikeuksia (esim. KP- ja TSS-oikeudet).

Noin puoli miljoonaa nepalilaista muuttaa vuosittain työn perässä ulkomaille joko vapaaehtoisesti tai pakon edessä - jostain se leipä on revittävä. Osa näistä lähtijöistä joutuu ihmiskaupan uhriksi. Erinäiset kansalaisjärjestöt arvioivat, että jopa 15 000 nepalinaista ja -tyttöä kaupataan vuosittain pelkästään Intiaan rajan yli. Sen lisäksi arviolta 7 500 joutuu kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi kotimaassaan Nepalissa. Näiden lukujen päälle noin 20 000 - 25 000 nepalinaista joutuu kotiapulaiseksi orjamaisiin olosuhteisiin vasten tahtoaan. Vaikka suurin osa ihmiskaupan uhreista on naisia, myös miesten osuus on kasvanut viime vuosina. 

On selvää, että Nepalin luvut ovat Suomen näkökulmasta hurjia - ihmiskaupan uhriksi kun päädytään usein köyhistä maista ja siinä luulossa, että uudessa paikassa on tarjolla vähintäänkin kohtuupalkkaista työtä.  Suomessa ihmiskauppatapauksia arvioidaan vuosittain olevan kymmenistä satoihin. Suomen ihmiskaupparaportin mukaan yksi suurimmista ongelmista on, että uhreja ei edelleenkään tunnisteta kovin hyvin eivätkä he päädy auttamisjärjestelmään. Viranomaiset saattavat nähdä herkemmin laitonta siirtolaisuutta tai tavallista prostituutiota ihmiskaupan uhrien sijasta. Eurostatin mukaan Suomessa rekisteröitiin yhteensä 231 ihmiskaupan uhria vuosien 2010-2012 välillä.  

Oi jospa kerran sinne satumaahan käydä vois
niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois

Kuinka ihmiskauppaa sitten voi kitkeä? Siihen tuskin auttavat rajavalvonnan tiukentaminen tai rangaistusten koventaminen, sillä suurin osa tapauksista jää pinnan alle. Ennemmin on kysyttävä, mikä mahdollistaa ihmiskaupan? Ihmiskauppaa ruokkivat mm. globaali eriarvoisuus ja työttömyys. Köyhyyden naisistuminen ajaa pakon edessä tarttumaan riskialttiisiin tarjouksiin tai tarjouksiin, jotka kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta. Samoin ihmiskauppaa ruokkivat halvan työvoiman vaatimus ja prostituutioon kohdistuva kysyntä. Lapsia ja naisia kaupataan turistialueille seksiturismin kasvaessa. Köyhyyden lisäksi riskiä lisäävät aseelliset konfliktit, luonnonkatastrofit ja muu yhteiskunnallinen epävakaus ja niiden seurauksena luodaan otollista maaperää myös ihmiskaupalle. Surullinen esimerkki löytyy myös vaikkapa vuosituhannenvaihteen rauhanturvaoperaatiosta Balkanin alueella, jossa häiritseväksi lieveilmiöksi muodostui kansainvälisten rauhanturvaajien luoma prostituutiopalveluiden "tarve", joka johti tuhansien itäeurooppalaisten ja euraasialaisten  naisten ihmiskauppaan ja pakkotyöhön. 

vaan siivetönnä en voi lentää
vanki olen maan
vain aatoksin mi kauas entää
sinne käydä saan

Ihmiskauppaa voidaan jossain määrin estää tiedottamalla sen riskeistä, mutta ennen kaikkea ilmiön ehkäisyssä auttaa eriarvoisuuden vähentäminen. YK:n vuosituhattavoitteiden tavoite numero yksi liittyy köyhyyden vähentämiseen. Toimintaa rahoitetaan kehitysyhteistyövaroista. Kun taustalla on taloudellisen selviämisen pakko ja hengissä säilyminen, ainoa vaihtoehto on luoda sellaiset olosuhteet, jossa yksikään ihminen ei joudu henkensä uhalla lähtemään kotoaan leivän perässä. 

Ja ei, tasa-arvoisempi maailma ei tarkoita sitä, etteikö ihmiskauppaa enää ikinäkoskaanmilloinkaan tapahtuisi - pahoja ihmisiä, jotka pyrkivät hyötymään toisista on aina - mutta merkittävää parannusta sillä saataisiin aikaan.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti