Nyt kaikki purjehtijat, suunnistajat ja muut ihmiset joilla on käsitys siitä, miten suunta ottaa tähdistä: kyllä, tiedän ettei Nepal ole _suoraan_ Pohjantähdestä etelään, ehkäpä kaakkoon, tai mikä ihme se väli-ilmansuunta nyt olikaan (meidän pitäisi muuten siirtyä englannin north-east, south-west käytäntöön...vaikka toisaalta vaakakupissa painaa suomenkielisten nimien hieno etymologia) mutta Pohjantähdestä kaakkoon kuulostaisi tyhmältä ja jos tunnet minut, tiedät että kun saan jotain päähäni, niin siitä ei mennä yli eikä ympäri. Ja minä sain päähäni Pohjantähden. Ja etelän. Hrmph.
Pohjantähdestä etelään viittaa siis matkaan Helsingistä Kathmanduun, Nepaliin. Laitoin syksyllä, syyskuun lopussa, viimeisenä mahdollisena hakupäiväna paperit Etvoon, etelän vapaaehtoisohjelmaan, ja yhtäkkiä huomasin olevani tilanteessa, jossa pitää mennä työnantajalta pyytämään virkavapaata. Elämäni, se on aina ollut melko nopeatempoista - impulsiivistakin. Mutta gut feeling, mag känsla - päätösteni ohjenuora - sanoi, että tämä on hyvä, joten mitäpä sitä taistelemaan vastaan.
Hain itseasiassa syksyllä kahteen paikkaan, Nepaliin ja Sambiaan, mutta vaihtoehto Nepal tuntui, mitä pidemmälle prosessia ehdittiin, aina vain paremmalta idealta. Eipä siksi, uskon, että Sambia olisi ollut ikimuistoinen. Mutta luulen, että tällaiselle ns. kermaperseelle, joka on reissaillut ja asunut lähinnä maissa, joissa on vesivessa ja kraanasta juotava vesi, olisi Sambian maaseutu ollut yhdellä kerralla koettavaksi hieman liian suuri jännä. Seuraavalla kerralla, kuka tietää? Mutta juuri nyt, Kathmandun kaupunkiolosuhteet ja siellä jo asuva ystävä olivat juurikin se perälauta, jota kolmikymppistynyt seikkailunhaluni kaipasi.
Suurin haaste, ja este matkalle taitaa olla se, että saan asuntoni vuokralle. Kalustelun asunnon vuokraaminen lyhyeksi aikaa on Suomessa melko hankalaa. Varsinkin kun kyseessä oleva asunto sijaitsee monen mielestä ns. hevomperseessä (Roihuvuoressa) - sijainniltaan siis. Vaikka tosiasiassa matkaa ydinkeskustaan kertyy reilu parisenkymmentä minuuttia. Ei auta kuin parhaansa yrittää ja toivoa, että taisto on helpompi kuin viime kevään vuokrauksen yhteydessä.
Tämän vuoksi en osaa vielä oikein ajatella ensi vuotta - se voi olla ihan mitä vaan. Näillä mennään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti